lähellä
Valitse sivustosi
Globaali
Sosiaalinen media
Dispergoivat prismat ovat optisia työhevosia, jotka erottavat valkoisen valon (tai monikromaattisen laservalon) sen ainesosan aallonpituuksille ohjattavan taitekerroksen avulla-prosessi, joka mahdollistaa optisten materiaalien aallonpituudesta riippuvainen taitekerroin (dispersio). Toisin kuin diffraktiohäiriöt, jotka tuottavat useita päällekkäisiä spektritilauksia (johtavat kulkeviin valo- ja signaalihäiriöihin), nämä prismat tuottavat yhden, puhtaan spektrin lähdön, mikä tekee niistä ihanteellisia sovelluksiin, jotka vaativat korkeaa spektrin puhtautta. on Dispergoivat prismamme suunniteltu käyttämällä korkea dispersiomateriaaleja (esim. Flint-lasit) kulman dispersion maksimoimiseksi-kahden aallonpituuden välillä (esim. 400 nm violetti ja 700 nm punainen)-kofioineilla, jotka on optimoitu poikkeaman vähimmäiskulmaan. Tässä kulmassa Light kulkee prismapohjan suuntaisesti, minimoimalla valonmenetykset (vähentämällä siirtohäviöitä <2%: iin) ja varmistaen yhdenmukaisen spektrierottelun prisman selkeän aukon läpi.
• Materiaalin monimuotoisuus : Saatavana Schott SF11 : ssä (kipinalasi, jolla on poikkeuksellinen dispersio, ABBE-numero ~ 36-pienempi kuin kruunun lasit, kuten BK7, joilla on ABBE-numerot ~ 65-sen tekeminen, mikä on ihanteellinen näkyvään spektroskopiaan), F2 (toinen kiiltolasi, jolla on hiukan alhaisempi dispersio kuin SF11, sopii kustannus-herkille sovelluksille, fuusioidut piiditehokansottimet. 185 nm) ja CAF₂ (kalsiumfluoridi, kiteinen materiaali, jolla on erinomainen IR -siirto). Jokainen materiaali kohdistuu tiettyihin spektrialueisiin: SF11 ja F2 400-700Nm, sulatettu piidioksidi 185-2100nm ja CAF₂ 200NM-8000NM.
• Mitta-alue : Koot välillä 10 mm-50 mm (vakiomallit, jotka sopivat täydellisesti kannettaviin spektrometreihin ja laboratorion mittakaavainstrumenteihin), mukautetut vaihtoehdot 300 mm: iin (suurten muodon järjestelmiin, kuten observatorioissa käytettyihin tähtitieteellisiin spektrometreihin). Kaikki mallit ylläpitävät ± 0,25 mm: n toleranssia pituuden, leveyden ja korkeuden varmistaen yhteensopivuuden tavanomaisten optisten kiinnikkeiden kanssa.
• Optisella laadulla : ylpeilee pinnan laadusta 20-10 (vakioluokka, sopiva useimpiin spektroskopiasovelluksiin) ja aaltofrontin vääristymiseen <λ/4 (sulatettu piidioksidi, kriittinen UV-sovelluksille, joissa aaltorintarintavirheet hajottavat spektriresoluutiot) tai <λ/10 (CAF₂, ihanteellinen korkean tarkistuksen IR-spektroskopialle). Nämä tekniset tiedot minimoivat valonsiron (kulkeva valo <0,1% tapahtuvan voimakkuudesta) ja varmistavat terävät, hyvin määritellyt spektriviivat.
• Aallonpituuden peito : sulatetut piidioksidimallit toimivat 185 nm-2100 nm (peittämällä UV, näkyvät ja NIR-alueet, mikä tekee niistä monipuolisia ympäristön seurantaa ja materiaalianalyysejä), kun taas CAF₂ ulottuu keskimmäiseen infrapunaun saakka (käytetty molekyylispektroskopiassa), jossa keski-IR- aallonpituudet vastaavat molekyylien värähtelymuodossa).
• Pinnoitusvaihtoehdot : Tiettyihin spektrialueille räätälöidyt heijastuvat (AR) pinnoitteet vähentävät pinnan heijastuksia <0,5%: iin pintaa kohti. Esimerkiksi sulatetun piidioksidiprismien UV-parannettuja AR-pinnoitteita minimoivat häviöt 185-400 nm: n alueella, kun taas CAF₂-prismien IR-optimoidut pinnoitteet parantavat siirtoa 2000-8000 nm: n alueella. Nämä pinnoitteet ovat myös naarmuuntuvia (MIL-C-675C-standardien mukainen), mikä varmistaa kestävyyden usein käytetyissä laboratorioympäristöissä.
Nämä prismat ovat perusta:
• Spektroskopia : Kemiallisen analyysin mahdollistaminen palamistutkimuksessa (teollisuuspolttimien epäpuhtauspäästöjen mittaaminen) ja ympäristön seurannassa (jatkuvat päästöjen seurantajärjestelmät, CEMS, jotka seuraavat So₂-, NOX- ja CO₂ -tasoja voimalaitoksen pakokaasuissa). CEMS: ssä dispergointi prismat erottavat kohdekaasujen absorptiolinjat, mikä mahdollistaa tarkat pitoisuusmittaukset havaitsemisrajoilla niin alhaiset kuin 1ppm.
• Laserjärjestelmät : Harmonisten harmonisten erottaminen ultrasisereissä (esim. TI: safiirilaserit, jotka tuottavat 800 nm: n perusvaloa ja 400 nm: n sekuntia) ja kompensoivat ryhmän nopeuden dispersiota (GVD) - ilmiö, jossa eri aallonpituudet kulkevat eri nopeuksilla optisissa materiaaleissa. Hajauttamalla ja yhdistämällä aallonpituudet uudelleen, prismat varmistavat, että ultraopeat pulssit (femtosekunnin mittakaava) säilyttävät muodonsa, kriittiset sovelluksille, kuten lasermikromakkeus.
• Instrumentointi : Aallonpituuden kalibrointi automaattisessa rekisterikilven tunnistuskameroissa (ANPR) -kameroissa (varmistetaan yhdenmukaisen värin havaitsemisen rekisterikilven lukemiseen) ja UV -säteilyilmaisimien (käytetty aurinkovoideiden testauksessa UVB: n ja UVA -intensiteetin mittaamiseksi). UV -ilmaisimissa prismat erilliset UV -aallonpituudet, mikä mahdollistaa kunkin alueen voimakkuuden tarkan mittauksen.
• Koulutus ja tutkimus : Kevyen leviämisen osoittaminen fysiikan laboratorioissa (esim. Newtonin klassinen Prism -kokeilu, jossa valkoinen valo jakautuu sateenkaarispektriin) ja edistää kvanttioptiikkatutkimuksia (esim. Manipuloimalla yksittäisiä fotoneja erityisistä aallonpituuksien kvanttilaskennasta). Kvanttitutkimuksessa korkean hajauttamisen prismat mahdollistavat tarkan aallonpituuden suodatuksen, joka on avainvaihe takertuneiden fotoniparien tuottamisessa.
K: Kuinka materiaalivalinta vaikuttaa dispersioon?
V: Materiaalivalinta määrittää suoraan dispersion, joka on kvantifioitu ABBE -luvulla (alhaisempi ABBE -numerot = korkeampi dispersio). Flint -lasit, kuten SF11 (ABBE -luku ~ 36), tarjoavat huomattavasti suuremman dispersion kuin kruunulasit, kuten BK7 (ABBE -luku ~ 65). Tämä tekee flint-lasista edullisiksi näkyvän alueen spektroskopialle, jossa tarvitaan teräviä spektrierotteluja tiiviisti etäisyyden aallonpituuksien erottamiseksi (esim. 589,0 nm ja 589,6 nm, kaksi natrium-D-linjaa). Kruunulasit sitä vastoin ovat parempia sovelluksille, joissa halut ovat alhainen dispersio (esim. Kuvantamisjärjestelmät).
K: Voiko prismien hajonta korvata diffraktiohäiriöt?
V: Kyllä, sovelluksissa, joissa kulkeva valo ja spektrin puhtaus ovat kriittisiä. Diffraktiohäiriöt tuottavat useita spektritilauksia (esim. Ensimmäinen, toinen ja kolmas järjestys), jotka voivat päällekkäisyydet ja aiheuttaa signaalin häiriöitä-esimerkiksi Raman-spektroskopiassa, jossa heikot Raman-signaalit voidaan peittää korkeamman asteen ritiläheijastuksilla. Prismat kuitenkin tuottavat yhden spektrin järjestyksen, poistaen tämän ongelman. Prismoilla on myös korkeampi vauriokynnys kuin ritilät (joilla on herkät syövytetyt pinnat), joten ne sopivat suuritehoisiin laseriin (esim. 100 W+ teollisuuslaserit), joissa ritilät voivat heikentyä.
K: Mikä on CAF₂ -prismien etu?
V: Kalsiumfluori (CAF₂) tarjoaa kaksi keskeistä etua: ylivoimainen siirto UV- ja IR -alueilla ja matala kahtaistuomaisuus (minimaaliset polarisaatiovaikutukset). UV-alueella (200-400 nm) CAF₂ lähettää> 90% valosta, kun taas sulatettu piidioksidi välittää ~ 80% 200 nm: llä. IR-alueella (2000-8000 nm) CAF₂ välttää absorptiokaistat, jotka rajoittavat muita materiaaleja (esim. Fuusioitunut piidioksidi absorboi voimakkaasti yli 2100 nm). Nämä ominaisuudet tekevät CAF₂: sta ihanteellisen puolijohdetarkastukseen (UV-pohjainen vikojen havaitseminen piikiekkoilla) ja lämpökuvaus (IR-pohjainen lämpötilan mittaus teollisuusprosesseissa).
